siperianhusky.net

Pennusta vanhuuteen

Siperianhusky on pitkäikäinen koira, joka kiintyy voimakkaasti perheeseensä. Se ei ole harrastusväline, jonka voi vaihtaa toiseen harrastukseen kun koirat ja valjakkoharrastus eivät enää kiinnosta. On varauduttava siihen, että se saa viettää hyvää elämää perheessään ainakin seuraavien 15 vuoden, siis koko elämänsä ajan. Tuohon aikaan mahtuu monta ikäkautta ja elämänvaihetta, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Siperianhuskylla on pitkä "käyttöikä" ja ne toimivat rekikoirina vielä yli 10-vuotiainakin.

Lisään tälle sivulle kuvia myöhemmin!

Syntymästä luovutukseen 0–7 vko

Vastasyntyneet pennut hakeutuvat heti emän lämpöön ja alkavat imeä maitoa. Niiden silmät ja korvat ovat vielä kiinni ja ne tekevät tarpeensa vain emän stimuloimana. Pentujen silmätkin aukeavat ensimmäisen viikon jälkeen ja niiden elämään kuuluu syömistä, nukkumista ja leikin alkeita. Kolmen viikon ikäiset pennut kokevat suuria muutoksia ja ne alkavat kehittää sosiaalisia taitojaan. Ne osaavat jo kävellä ja lähtevät tutkimaan ympäröivää maailmaa. Kasvaessaan pennut alkavat jo syömään kiinteää ruokaa ja ne leikkivät sisarustensa kanssa sekä oppivat tärkeitä taitoja emoltaan.

Pennut kehittyvät yksilöllisesti ja ne alkavat itse hakea itsenäisyyttä. Emo imettää pentuja yleensä 5-6 viikkoon asti ja tuona aikana pennut alkavat vietää aikaa erillään emosta. Pentu voidaan luovuttaa uuteen kotiin aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. On tärkeää, että pentu saa olla emon ja sisarustensa luona tarpeeksi kauan, jotta se oppii koirana olemisen perustaidot.

Sosiaalistumisaika uudessa perheessä 7 vko-3 kk

Emon ja sisarusten jättäminen on pennulle suuri muutos. Uudessa kodissa pennun on saatava paljon hellyyttä ja huomiota. Sosiaalistumiskausi jatkuu uudessa kodissa. Pentu on kiinnostunut uusista asioista ja sitä tulee totuttaa erilaisiin tilanteisiin. Pentu tutustuu uusiin koiriin ja muihin eläimiin, sekä erilaisiin ihmisiin. Se oppii autoilemaan ja liikkumaan kaupungilla kun sille esitellään erilaisia tilanteita pennun ehdoilla. Tämän ikäinen pentu tarvitsee vielä paljon rauhaa ja se nukkuu paljon.

Lapsuusaika kultainen 3-6 kk

Pentu oppii mielellään uusia asioita ja sitä on hyvä totuttaa tilanteisiin, joita se tulee elämässään kohtaamaan. Pentu voi olla mukana autossa kun muita koiria mennään ajamaan ja se voi totutella "varikkoelämän" tunnelmaan. Näin pieni pentu ei vielä käy lenkkeilemässä ja pentu saakin liikkua vapaana turvallisella alueella 5 kk ikään asti. Hyvää liikuntaa on käydä pienillä retkillä vaihtelevassa maastossa niin, että pentu on koko ajan vapaana ja ihmiset pysyttelevät itse pienellä alueella. Pennulle on hyvä aika opettaa luoksetuloa, sillä se on innokas ja jaksaa keskittyä.

Sisäsiistiksi oppiminen on hyvin yksilöllistä, mutta useimmiten pentu alkaa oppia 4-5 kk iässä. 4 kuukauden iässä pennun hampaat alkavat vaihtua ja sen tarve pureskella voi kasvaa ja sille onkin hyvä tarjota turvallisia luita ja leluja purtavaksi.

Teinihirviö koettelee 6-24 kk

Siperianhusky ja teini-ikä voi tuntua mahdottomalta yhdistelmältä. Koira alkaa kiinnostua hajuista ja sen keskittymiskyky herpaantuu helposti. Moni koira pysyy irtipidettävänä puoleen vuoteen asti, mutta kiinnostuttuaan ympäristöstä ja hajuista se lähtee helposti kauemmas kotoa. Energiaa riittää loputtomiin ja ellei koiralle tarjota tarpeeksi liikuntaa ja aktivoivaa tekemistä se voi aloittaa tuhojen tekemisen kotona, keksien itse mukavaa tekemistä. 7 kk iässä koiran kanssa voi jo aloittaa vetoharjoittelut. Suuntia ja muita valjakkokäytöstä kannattaa opetella jo aiemmin, sillä teinikoiraa on vaikeampaa motivoida. Vetoharrastus on kuitenkin omiaan purkamaan koiran energiaa.

Kun hormonit alkavat jylläämään koira kokeilee rajojaan niin ihmisten kuin muiden koirienkin suhteen. Sille on tehtävä selväksi mikä on hyväksyttävää käytöstä, eikä se saa esim. räyhätä muille koirille. Nartuille tulee ensimmäinen juoksu ja sen mukana usein "mörköikä", jolloin koira voi liioitellusti reagoida uusiin tilanteisiin esim. pelkäämällä sille oudolta näyttäviä asioita. Teinihuskyn motivointi voi olla hyvin hankalaa ja koulutushetket kannattaakin keskittää rauhalliseen ympäristöön. Ihmisen on oltava kaikissa tilanteissa rauhallinen ja johdonmukainen "johtaja".

Teinikoira voi myös olla epävarma, mikä voi näkyä muille koirille (joskus ihmisillekin) rähisemisenä. Urokset voivat olla liioitellun kiinnostuneita nartuista ja rähistä uroksille, vaikka ne olisivat aiemmin tulleet toimeen samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Tällaisten urosten pitäisi seurustella vain rauhallisten koirien kanssa, ettei tappeluita ja huonoja kokemuksia pääse syntymään.

Aikuistumisen aikakausi 2-4 vuotta

Itse sanoisin, ettei siperianhusky aikuistu koskaan. Sitä odottaa ja odottaa milloin koira "rauhoittuu", mutta 15-vuotias koira lähtee yhä innokkaana lenkille ja vetää innolla hihnassa. Kaksivuotias siperianhusky on yleensä vielä kaukana aikuisuudesta, vaikka koira onkin jo sukukypsä. Pentujen teettämistä voi harkita aikaisintaan kun koira on 2,5-3-vuotias. Tässä iässä koira on jo tottunut perusarkeen ja siinä kohtaamiinsa tilanteisiin (jos se on siihen koulutettu). Yli kaksivuotiaan kanssa voi jo alkaa tavoitteellisemmin harrastaa ja valjakossa koira voi juosta jo pidempää matkaa. Vetoharrastuksessa tulee kuitenkin muistaa, että mitään kiirettä ei ole, siperianhuskyn paras käyttöikä jatkuu aina 7-8 vuoteen asti.

Aikuinen koira tarvitsee vielä paljon liikuntaa ja aktiviteettia. Sen on päästävä liikkumaan päivittäin ja sille on järjestettävä aktivoivaa toimintaa. Retkeily uusissa paikoissa on hyvää aktivointia siperianhuskylle. Vetoharrastuksen ohessa voi harrastaa muitakin lajeja.

Keski-ikäisyys 4-10 vuotta

Siperianhuskyn vauhti ei hidastu vielä keski-iässäkään. Se on tottunut monenlaisiin tilanteisiin ja sen kanssa on mukava liikkua ja harrastaa. Valjakossa siperianhuskyn vauhti alkaa hidastua 8-9 vuoden kieppeillä, mutta se toimii vielä mainiosti retkivaljakossa ja on erinomainen esimerkki opettamaan uusia tulokkaita. Tunnet koirasi jo hyvin, eikä se yleensä keksi järjestää nuoruusiän yllätyksiä. Koira tarvitsee yhä paljon aktiviteettia, ja sille voi yhä opettaa uusia asioita.

Eläkkeelle siirtyminen ja vanhuus, 10 vuodesta eteenpäin

10-vuotiaat siperianhuskyt menevät yleensä vielä valjakossa, kunhan vauhti ei ole liian kovaa. Ne nauttivat valjakkoretkeilystä muiden vanhempien koirien kanssa ja valjakkoon voi ottaa nuorisoa opettelemaan tavoille. Joitakin vanhuuden vaivoja voi tulla ja koira on hyvä käyttää vuosittain eläinlääkärintarkastuksessa. Vanhan koiran vointia on tarkkailtava ja sen on annettava liikkua oman jaksamisensa mukaan ja sille on tarjottava rauhallinen ympäristö, jotta se voi levätä ja nukkua.

Valjakosta eläkkeelle jääminen on hyvin yksilöllistä. Moni vanhus on innoissaan lähtemässä mukaan valjakkoretkelle ja niiden kanssa voi käydä ajamassa lyhyen matkan tai koiran voi ottaa mukaan ja käydä sen kanssa kävelemässä. Joskus koirat päättävät itse milloin jäävät eläkkeelle ja jäävät tyytyväisenä kotiin odottamaan kun muut käyvät urheilemassa. On tärkeää pitää vanhakin koira virkeänä ja hyvässä kunnossa. Liikunnan säännöllisyys on ehdottoman tärkeää. Säännöllisellä liikunnalla koiran lihaksisto pysyy hyvässä kunnossa ja koira liikkuu vaivattomasti pitempään. Myös aerobinen peruskunto täytyy ylläpitää. Tämä ei tarkoita suuria urheilusuorituksia vaan rauhallista perusliikuntaa. Vanhat koirat usein nauttivat hiljaisemmasta elämästä ja tarkkailevat nuorempien puuhia. Vanhojen koirien täytyy saada olla rauhassa myös villien pentujen seurassa. Vanhat kotikoirat osaavat olla hyvinkin vaativia ja haluavat "aamupuuronsa" ja välipalat aina ajallaan.

Koiran tuoma suuri ilo tuo mukanaan myös suuren surun. Siperianhusky elää yleensä 13-16-vuotiaaksi (vanhemmatkaan eivät ole harvinaisia) ja pysyy usein hyvässä kunnossa loppuun asti. Säännöllinen liikunta ja oikea ruokinta edistävät pitkäikäisyyttä, mutta joskus voi tulla sairauksia, joille ei voi mitään. Kasvaimet ja syövät ovat yleisimpiä vanhoilla koirilla ja oireita voi olla vaikeaa huomata. Eikä oireiden huomaaminen ja oikea diagnoosi aina auta. Jokainen koira ansaitsee hyvän ja kivuttoman elämän. Vanhuus ei kuitenkaan ole sairaus! Niin kauan kuin koira syö, liikkuu itse ja elää kivutonta elämää, se voi elää hyvin ja hyvin vanhaksikin. Ei pidä ajatella, että kun ensimmäinen sairaus ilmenee 10-12-vuotiaalle koiralle on aika tehdä eutanasia, siperianhuskylla voi olla vielä yli viisikin vuotta hyvää elämää edessä! Kuitenkin myös hyvä kuolema kuuluu koiran elämään ja eutanasia voi tulla kyseeseen kun vanhus ei enää pysty kivuttomaan elämään tai kun mahdollisuutta elämänlaadun paranemiseen ei ole.

Siperianhuskyn on mahtava kumppani pennusta vanhuuteen. Se on osa perhettä ja sen perhe kiintyy siihen varmasti yhtä paljon kuin se omaan ihmislaumaansa. Se ansaitsee hyvän elämän, johon kuuluu huomiota ja rakkautta, paljon liikuntaa ja aktiviteettia ja paljon ymmärrystä, pitkää pinnaa ja huumorintajua. Ennen kuin edes siirtyy katsomaan suloisia pentukuvia täytyy miettiä pystytkö sitoutumaan seuraavat 15+ vuotta arktiseen kaveriin. Kestääkö tuhottua kodin irtaimistoa, aamuheräämisiä ja sisäsiisteyden opettamista, rahanmenoa ruokiin, leluihin, varusteisiin ja eläinlääkärikuluihin, hermoja kiristävän teinikoiran toilailut kun sitä ei voisi vähempää kiinnostaa mitä siltä pyydät, säännöllisen liikunnan ja vanhenevan käyttökoiran ja lopulta siitä luopumisen?

Yli vuosikymmen on pitkä aika. Se aika on elettävä siperianhuskyn elämäntavan mukaan, eikä sen pitäisi tuntua taakalta vaan juuri siltä, mitä elämästä haluaa.